Siinä on sitten mukava käydä krapuloissa lähikaupassa hakemassa hieman tulilientä helpottamaan akuuttia tärinää ja häätämään vaaleanpunaiset elefantit näköpiiristä. Kauppaan päästyä hiki ryöppyää jo laavan lailla ja jo pelkkä eteenpäin katsominenkin tuottaa oikeaan aivopuoliskoon sähköiskun kaltaisia pyrskähdyksiä joiden seurauksena näköpiiri muuttuu kolmanneksen himmeämmäksi tai muuten kukkakaali räjähtäisi. Lisäksi lähestyvästä kuolemasta vitteitä antavia viestejä pukkaa alati sieltä alemmasta päästä ja ne henget kielivät hajun perusteelta siitä, että valkoisen miehen pikajuna on kohta poistumassa tunnelista muttei kokonaisena, sillä se on matkallaan joutunut jonkin onnettomuuden runtelemaksi ja sen tähden suolen viranomaiset ovat päättäneet antaa myrskyvaroituksen. Kukaan ei selvinnyt onnettomuudessa hengissä. Tiskillä sitä sitten uskaltaa raottaa silmänsä edes hetkeksi ja vain todetakseen että nallen kolmosen sixpäckin sijasta sokea raggari olikin haalinut mukaansa kaksi pulloa saksalaista alkoholitonta pilsneriä ja yhden pullon kodin putkimiestä. Juuri kun työtön nilkki on kääntymässä takaisin kohti kalja keidasta niin se suloinen pikku myyjätär rouva, halvatun mummo, paholaisen vasalli, sallii sellaisen pienen vittumaisen hymyn, joka kielii kaikesta siitä sisällä kuohuvasta vihasta jota ei edes slayerin pojat osaisi musiikissaan esille tuoda. Tarkempi mummun visuaalinen tarkastelu osoittaakin kovan onnen rangalle raggarille että tädillä on sormi napilla, jonka yläpuolella seisoo yrjö puska nuoremman kuva. Say bye bye. Hälytys on annettu ja viilillä ruokitut dobermannit ovat laskettu vapaaksi! Lemmykin kääntyy haudassaan eikä mies ole edes kuollut! Punaniskat, kristityt ja sisäsiittoiset: USA Haa-JEE!! Em. turmion juna ryöpsähtää sillä hetkellä pois tunnellistaan, tuhoten kaiken mihin koskee, näkö paranee sillä seurauksella että se löllyvä ajatushyytelö alkaa kiehumaan kuin kanamuna Vesiviuksella, hiki lentää kuin laatta ja laatta lentää kuin käki Neuvostoliitossa. Infernaalisen vanhan rouvan naurun yhä kaikuessa korvissa subjektimme pakenee kaupasta (maksaen ensin ostoksensa) ja sydänvärinän sekä paidallaan olevan spagetti-juusto-makaronin avulla lähtee etsimään varjoisaa ja viileää paikkaa, jossa saattaisi toipua hieman järkytyksestään ja ehkäpä nauttia muutaman kulauksen kodin putkimiestä. Mutta minkäs teet kun vastaan ajaa poliisimestari Herpes ja hänen kuulas ystävänsä Tippuri, jotka sen enempää lurittelematta ja kyselemättä lataa viattoman paskahousumme täyteen lyijyä ja sinappia. Itse asiassa tekivät tarinan "sankarille" vain palveluksen: valtion katsotaan nyt olevan velvollinen kustantamaan vainajan hautauskulut, perumaan Hevoshullun kestotilauksen, ja toipumaan siitä häpeän tunteesta, joka syntyy kun joskus vahingossa tekee hyvän teon.

Ensin iski tupakkafasismi ja nyt maailman pääkaupunkien suuret mielet kehoittavat muita pieniä maita niittaamaan kenet tahansa joka täyttää krapulaisen, paniikkihäiriöisen, depressiivisen, luonnostaan hermostuneen, ujon, väsyneen, työtätekevän, turistin, diabeetikon yms. tuntomerkit omaavan henkilön. Ehkäpä Hitler & Mussolini kuolivat muttei näemmä heidän muokkaamansa aate, sillä tämähän on hieman vääristellen sitä ihteään. Tapetaan kaikki ulkomaalaiset , syödään niiden ruuat koska muuten ne tappaa meitin pommeilla joita niillä kaikilla on piilossa perberissään. Vittu tulisi sota ja tappaisi kaikki

Cale wrote:

---

Itsehän käyn lokakuussa pyörähtämässä Lontoon hämärillä kaduilla ja pimeillä kujilla...

---

Tervemenoa, itekkin olen käynny ja ihan mielenkiintoinen paikka. SOHO ja Virgin megastore on ne must paikat missä kannattaa käväistä pyörimässä. STOMP-musikaali pyörii varmaan vieläkin joka ilta ja sitä mäkin kävin kattomassa. Liput sai puoleen hintaan saman päivän näytöksiin jostain metroaseman kupeessa olevista kioskeista jos jaksaa jonottaa - en nyt muista mistä, opaskirjat keroo kyllä. Taikka Astoriaan, Lontoon tavastialle, kattoon jotain keikkaa. Siinä kaupungissa ei pitäis tekemisen puutetta olla.